Kaukolämpö on Suomen halutuin lämmitysmuoto, ja sen suosio on lisääntynyt viime vuosina. Lähes 70 prosenttiin uudisrakennuksista valitaan lämmitysmuodoksi kaukolämpö. Lämpöpumppujen osuus kasvoi voimakkaasti uudisrakennuksissa vuosien 2010–2014 aikana, mutta on sen jälkeen tasaantunut vajaaseen 20 prosenttiin vuoden 2014 jälkeen.
Päästöt vähentyneet hurjasti
Kaukolämmön ympäristöhyödyt ovat kiistattomat. Aikoinaan kaukolämmön yleistymisellä oli suuri merkitys kaupunkien ilmanlaadun parantumisessa, kun kiinteistökohtaisesta hiili- ja puulämmityksestä luovuttiin. Nyt kaukolämpöverkkojen kautta voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä tehokkaasti, ja kaukolämmön päästöt ovatkin laskeneet kokonaisuudessaan neljänneksellä tämän vuosikymmenen alusta. Tällä hetkellä noin puolet kaikesta Suomen kaukolämmöstä tuotetaan päästöttömästi. Paikallisvoiman jäsenyhtiöiden kaukolämmöstä jo kolme neljäsosaa on päästötöntä.
Kaukolämmön päästöjen vähenemiseen ovat vaikuttaneet paitsi fossiilisten polttoaineiden vaihtaminen uusiutuviin, myös lämpöpumppujen, hukkalämpöjen ja lämpövarastojen liittäminen lämpölaitoksiin ja kaukolämpöverkkoihin. Voimalaitoskoon lämpöpumpuilla, jotka esimerkiksi hyödyntävät palokaasujen lämpöä, tai suurten data- ja kauppakeskusten hukkalämmön talteenotolla voidaan päästöjä vähentää huomattavasti tehokkaammin kuin kiinteistökohtaisilla ratkaisuilla.
Toimitusvarmuus huippuluokkaa
Kaupunkien ja taajamien toimitusvarmassa lämpöhuollossa kaukolämpö on ylivoimainen ja asiakkaille tasapuolinen ratkaisu. Vuonna 2017 kaukolämmön toimitusvarmuus oli kaikki keskeytykset huomioiden 99,98 prosenttia. Kun tähän vielä lisätään paikallisten energiayhtiöiden merkitys aluetaloudelle ja paikallisille omistajille voittoa tuottavina yhtiöinä ja edullisen energian mahdollistajina asiakkaille (vähän yhtiön strategiasta riippuen), on paikallisen kaukolämpöjärjestelmän merkitys kiistaton.
Tätä taustaa vasten on hieman huolestuttavaa, että kaukolämpö nähdään joskus joko/tai-vaihtoehtona esimerkiksi lämpöpumpuille tai muille ”uusille” lämmöntuotantomuodoille. Muun muassa sisäministeri Mykkänen kirjoitti äskettäin, että on arkipäivää, että kokonaiset kerrostalot irtaantuvat kaukolämpöverkosta ja siirtyvät maalämpöön ja säästävät näin lämmityskuluissa. Omassa helsinkiläisessä kerrostalossani asiaa on myös pohdittu, mutta investointi useampaan maalämpökaivoon ei ole halpa saati riskitön teknisesti tai taloudellisestikaan. Mieluummin näen oman paikallisen kaukolämpöyhtiöni investoivan lämpöpumppuihin ja toimittavan minulle vähäpäästöistä kaukolämpöä. Uskon energiayhtiöllä olevan tähän parempaa osaamista kuin omalla taloyhtiöllämme – vaikka perin fiksuja olemmekin.
Kaukolämmön rooli tulevaisuudessa keskeinen
Kaukolämpö on ratkaisijan roolissa, kun energiatehokkuutta parannetaan. Esimerkiksi kerrostaloihin kaukolämmön rinnalle oikein asennetuilla ilmalämpöpumpuilla voidaan alentaa lämmityskustannuksia merkittävästi. Tämän suunnittelu vaati kuitenkin asiantuntemusta ja tiivistä yhteistyötä kaukolämpöyhtiön kanssa. Edullisen ja päästöttömän sähkön maailmassa ei lämpöpumppuja toisaalta välttämättä tarvita lainkaan, vaan sähkö voidaan käyttää myös suoraan kaukolämpöveden lämmittämiseen sähkövastuksilla.
Selvää kuitenkin on, että päästötöntä sähköä ei vielä pitkään aikaan ole niin ylenpalttisesti tarjolla, että Suomi voitaisiin lämmittää ilman polttoaineita. Maamme ei ole edes sähköomavarainen, vaan riippuvainen sähkön tuonnista. Tällöin on keskeistä huolehtia polttoaineiden uusiutuvuudesta, kotimaisuudesta ja riittävästä saatavuudesta. Tulevaisuudessa mielenkiintoinen ja tehokas lämmönlähde voivat hyvinkin olla myös modulaariset pienydinreaktorit, joihin kohdistuu enenevää tutkimusmielenkiintoa.
Kaukolämpö ei siis ole vaihtoehtoinen ratkaisu muille päästöttömille lämmitysmuodoille, vaan päinvastoin toimii yhdessä niiden kanssa ja niitä hyödyntäen. Tämän vuoksi kaukolämpöverkko on tulevaisuudessakin vastuullisten kaupunkien ja taajamien lämmitysinfran alusta, johon lämpöenergiaa tuotetaan ja voidaan syöttää eri lähteistä ja jossa erilaisia lämpövirtoja kierrätetään ja hyödynnetään eri tavoin. Pääosan tästä tekevät paikalliset kaukolämpöyhtiöt, joilla monilla on jo käytössä paikallisesti sovitettuja ratkaisuja muun muassa hukkalämpöjen ja jätevirtojen hyödyntämiseen. Samalla kaukolämpöyhtiöillä säilyy myös vastuu toimitusvarmuudesta ja koko järjestelmän optimaalisesta toiminnasta, mikä on asiakkaan kannalta vaivatonta ja turvallista.
Paikallisvoiman jäsenistä lähes puolella on kaukolämpöliiketoimintaa. Lämmityksen dekarbonisaatiossa kaukolämmöllä on ratkaiseva rooli, ja siksi yhdistyksemme tulee jatkossa seuraamaan ja vaikuttamaan entistä vahvemmin lämmitysmarkkinoita koskevaan keskusteluun.
