Paikallisvoima julkaisee eduskuntavaalien alla eri puolueiden ehdokkaiden haastatteluita nettisivuillaan. Sarjan seitsemännessä osassa kysymyksiin vastaa Ville Skinnari (SDP).
Ville Skinnari on ensimmäisen kauden kansanedustaja ja talousvaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan jäsen. Hän on myös SDP:n varapuheenjohtaja.
1. Mikä on mielestäsi suurin ongelma Suomen energiapolitiikassa tällä hetkellä?
Energiapolitiikan perinteisten tavoitteiden eli huolto- ja toimitusvarmuuden sekä kilpailukyvyn yhteensovittaminen kunnianhimoisen ilmastopolitiikan kanssa. Eli miten yhdistää elinkeinopolitiikka ja ilmastopolitiikka järkevällä tavalla sekä samalla synnyttää aidosti skaalautuvia liiketoiminta-alustoja. Tähän SDP on valmistellut kasvupolku 2030 -ohjelman.
2. Nimeä yksi konkreettinen energiapoliittinen tavoite, jota haluat henkilökohtaisesti ajaa tulevalla vaalikaudella.
Liikenteen päästöjenvähennykset ovat pitkä prosessi, joka olisi saatava liikkeelle heti alkavalla hallituskaudella. Tarvitsemme sähkö- ja kaasuautoilun edistämisen lisäksi myös päätöksiä merkittävien ratahankkeiden suhteen.
3. Mitkä ovat puolueesi energiapolitiikan tärkeimmät tavoitteet tulevaan hallitusohjelmaan?
Suomen on oltava etujoukoissa, kun tulevaisuuden voittavia teknologioita ja sovelluksia kehitetään. Omaa IRP-osaamista tarvitaan ja rohkeita avauksia. Yrityksillä on nyt todella mahdollisuuksia esimerkiksi kansainvälisessä akkuklusterissa ja kiertotaloudessa. Perinteinen toimiala-ajattelu on jo vanhanaikaista, ja siksi meidän tulee pystyä kiinnittymään paremmin kansainvälisiin arvoketjuihin. Myös Business Finlandin tulee nostaa tekemisen tasoa.
4. Pitäisikö Suomen energiantuotantopalettia muuttaa seuraavan 10 vuoden aikana, ja jos kyllä, miten?
Suomen energiapaletti muuttuu varsin paljon ja oikeaan suuntaan. Saamme lisää ydin- ja tuulivoimaa sekä bioenergiaa korvaamaan tuontia ja fossiilisia polttoaineita.
5. Viime vuosina noin neljännes Suomen sähköstä on tuotu ulkomailta. Tulisiko Suomen sähköomavaraisuutta nostaa, ja jos kyllä, miten?
Näkisin, että tämä kysymys ratkeaa uusien ydinvoima- ja tuulivoimahankkeiden myötä. Ainakin tuontiriippuvuus tulee vähenemään markkinoiden omien toimenpiteiden seurauksena, ja se on mielestäni myönteinen asia.
6. Mikä rooli puun poltolla on energiantuotannossa tulevaisuudessa?
Puuta kannattaa käyttää järkevästi mahdollisimman korkean jalostusasteen takaamiseksi. Markkinat ohjaavat puun eri osat jo nyt varsin järkevästi. Puun poltto nykymuodossaan on keskeinen osa Suomen energiainfraa, ja varmasti kasvullekin on jossain määrin tilaa. Haaste on suurten kaupunkien kaukolämmön järjestäminen fossiilivapaaksi niin, ettemme ryhdy tuomaan suuria määriä puuta ulkomailta. Se ei olisi mielestäni viisasta.
7. Mikä rooli ydinvoimalla on energiantuotannossa tulevaisuudessa?
Ydinvoima on tärkein päästötön sähköntuotantomuotomme. Ydinvoima on päästötöntä ja luonnonvarojen käytön näkökulmasta äärimmäisen tehokasta. Pidän kiinnostavana viime aikoina kuultuja uutisia pienreaktoreiden mahdollisuuksista kaukolämmön tuotannossa. Kuka tietää, ehkä näemme pienreaktoreita käytössä jo 2020- tai 2030-luvulla. Se ratkaisisi suurten kaupunkien kaukolämpöhaasteet.
8. Tarvitaanko energiantuotantoon päästökaupan lisäksi muita ohjauskeinoja (esim. tuet, verot, polttoainekiellot)?
Sähkömarkkinoilla päästökauppa on järkevä, koska markkinat ovat ylikansalliset. Lämmityksen puolella ja liikenteessä veroilla on oma roolinsa varmasti myös jatkossa. Suomen veromalli, jossa on verokomponentti energiasisällöllä ja päästöillä, on tehokas lisäkeino tuotantorakenteen ohjauksessa päästöttömään suuntaan.
9. Nimeä yksi ala, jonka pitäisi olla tärkeysjärjestyksen kärjessä päästövähennysten tavoittelussa tulevalla vaalikaudella.
Liikenne.
10. Millä keinoilla päästövähennyksiä pitäisi edellä mainitsemallasi alalla tavoitella?
Kuten yllä mainitsin. Nostaisin keskeiseksi keinoksi raidehankkeet ja yleisesti raskaan liikenteen ja julkisen liikenteen kehittämisen. Sähkö- ja kaasuautoilun kehittäminen esim. verotuksen avulla tulee olla politiikkatoimien keskiössä.
11. Miten uskot ilmastotoimien vaikuttavan yhteiskuntaan seuraavien 10–20 vuoden aikana (esim. työpaikat, liikkuminen ja matkustaminen, elintaso)?
Uskon, että Suomi voi näyttää tietä siinä, miten hyvinvointivaltio ja päästöjen vähennykset yhdistetään. Jos emme ota huomioon kaikkia kansalaisia, menee ilmastotoimilta helposti luottamus, kuten Ranskan keltaliivimielenosoituksista olemme saaneet huomata. Parhaimmassa tapauksessa muutos ei ole kansalaiselle merkittävä yksityisellä tasolla. Yhteiskunnan tasolla puhutaan mullistuksesta. Politiikan tehtävä on sovittaa tavoitteet kestävästi yhteen.
12. Mikä on Suomen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa globaalisti?
Suomi voi toimia esimerkkinä. Suomen jalanjälki pitää saada mahdollisimman pieneksi samalla, kun kädenjälkemme on mahdollisimman suuri.
Voit lukea sarjan muut haastattelut täältä.