lausunto 23.2.2018

Elinkeinoverolain korkovähennysrajoituksen muutos

Hallituksen esityksen taustalla on Euroopan unionin veronkierron vastaisen direktiivin kansallinen toimeenpano. Paikallisvoima ry kannattaa aggressiivista verosuunnittelua ehkäiseviä sekä voitonsiirtoja ja veropohjan rapautumista torjuvia toimenpiteitä. Hallituksen esityksen vaikutukset kohdistuisivat kuitenkin energiatoimialaan ja paikallisiin energiayhtiöihin voimakkaasti, vaikka alan toimijoiden harjoittamien korkovähennysten ja velkajärjestelyn tavoitteena ei ole direktiivissä tarkoitettu aggressiivinen verosuunnittelu. Tämän vuoksi haluamme antaa lausuntomme asiasta.

Nähdäksemme on kyseenalaista, täyttääkö ehdotettu sääntely sille asetetut tavoitteet veropohjan rapautumisen ehkäisystä ja voitonsiirtojen torjunnasta energia-alalla. Hallitusohjelman mukaisesti hallitus on sitoutunut olemaan nostamatta teollisuuden kustannuksia tällä vaalikaudella. Sääntelyssä tulee huomioida eri toimialojen kustannusvaikutusten lisäksi verovelvollisten yhdenvertainen kohtelu.

Yrityksen tuloslaskelmaan sidottu korkovähennysrajoitus heikentäisi energiantoimialan mahdollisuuksia investoida sekä luoda uutta kasvua ja työpaikkoja Suomeen. Energiantuotannossa on jo vuosia ollut investointilama. Eurooppalaisten vertailujen mukaan sähkön tehovaje Suomessa tulee pahenemaan, koska energia-alalla ei tehdä riittävästi investointeja. Kaikki toimenpiteet, jotka heikentävät investointiympäristöä, lisäävät myös tehovajetta. Erityisen uhanalainen on tällä hetkellä sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP), joka on merkittävin sähköntuotantomuoto Suomessa.

Energiayhtiöt ovat hyvin pääomavaltaisia yrityksiä, ja tekevät kalliita investointeja useiden kymmenien vuosien pitoajalle, jolloin yhtiöiden rahoitusrakenne on velkavetoinen. Sähköverkkoyhtiöt ovat lakisääteisesti pakotettuja tekemään lähivuosina mittavia investointeja säävarmoihin verkkoihin, mikä edellyttää velkarahoitusta.

Paikallisvoiman jäsenyhtiöllä on paljon myös osakkuusyhtiöitä (nk. Mankala-yhtiöitä), joiden tavoitteena ei ole tuottaa voittoa eikä niille muodostu käytännössä veronalaista tuloa. Mankala-yhtiöiden korkovähennysoikeuden rajaaminen heikentäisi niiden kannattavuutta ja näkyisi suurempina kustannuksina omistajille. Paikallisvoiman jäsenyhtiöistä noin puolet on kuntien omistamia, joten kannattavuuden heikkeneminen heijastuisi myös kuntatalouteen.

Esityksen vaikutusten arviointi on mielestämme puutteellinen. Vaikutuksia energia-alaan ei ole arvioitu, niiden vain todetaan olevan merkittävät. Vaikutukset myös riippuvat mitä suurimmassa määrin vallitsevasta korkotasosta. Täysimääräisenä vähennettävien nettokorkokulujen kolmen miljoonan euron yläraja voi tuntua reiluhkolta tämän päivän korkotasolla, mutta korkotason noustessa rajaus hyvin todennäköisesti heikentäisi myös monien paikallisten energiayhtiöiden ja näiden osakkuusyhtiöiden kannattavuutta.

Paikallisvoima ry ehdottaa seuraavia muutoksia hallituksen esitysluonnokseen energiatoimialan toimintaedellytysten turvaamiseksi ja investointien mahdollistamiseksi jatkossa:

Mankala-yhtiöt sääntelyn ulkopuolelle

Mankala-yhtiöissä korkojen vähennysoikeutta ei tule rajoittaa, sillä niille ei muodostu veronalaista tuloa eikä niiden toimintamalli mahdollista direktiivissä tarkoitettua aggressiivista verosuunnittelua. Kansallisesti tulisi tarkastella mahdollisuutta rajata Mankala-periaatteella toimivat yhtiöt direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.

Energia-alan infrastuktuurihankkeet

Säädöksen soveltamisalan ulkopuolelle tulee jättää lainat, joilla rahoitetaan pitkän aikavälin julkisia infrastruktuurihankkeita, jotka ovat yleisen edun mukaisia. Käsityksemme mukaan tärkeät energia-alan hankkeet voidaan direktiivin mukaan tulkita tällaisiksi infrastruktuurihankkeiksi. Direktiivi ei ota kantaa hankkeen omistajuuteen, vaan kukin jäsenvaltio voi päättää, millaisen hankkeen se katsoo olevan yleisen edun mukainen. Suomi on katsonut esimerkiksi sähköverkkoliiketoiminnan olevan yleisen edun mukaista, ja toimialaa koskee tiukka sääntely. Myös energiantuotantoinvestointeja voidaan pitää yleisen edun mukaisina. Esimerkiksi ydinvoimanlaitoksen rakentamiseen vaaditaan periaatepäätös, jossa todetaan hankkeen olevan yhteiskunnan kokonaisedun mukainen.

Korkovähennysrajoitus 25 prosentista 30 prosenttiin

Hallituksen esitysluonnoksen perusteella korkojen vähennysoikeutta ollaan rajaamassa 25 prosenttiin EBITDA:sta, kun EU-direktiivin sallima vähennyskelpoinen osuus on 30 prosenttia. Paikallisvoima ry:n näkemyksen mukaan direktiivistä poikkeava tiukennus on tarpeeton. Korkovähennysrajoituksella rajoitetaan yrityksen mahdollisuuksia vähentää aitoja liiketoiminnan kuluja, ja siinä tulisi edetä varoen.

Vanhat lainat korkorajoituksen ulkopuolelle

Monet energia-alan yritykset ovat tehneet investointeja ja hankkineet niille rahoitusta ennen direktiivin voimaantuloa perustaen päätöksensä silloiseen sääntely-ympäristöön. Tällaisten lainojen korkojen vähennysoikeutta ei tule rajoittaa, vaan ennen 17.6.2016 otetut lainat tulisi rajata sääntelyn ulkopuolelle direktiivin mahdollistamalla tavalla.

Korkovähennysrajoitusta tarkasteltava koko konsernin tasolla

Energia-alan yrityksistä suuri osa on konserneja lakisääteisen eriyttämisvelvoitteen vuoksi. Muun muassa sähköenergian tuotanto, -verkko ja -myynti on eriytettävä omiksi yhtiöikseen. Esityksen mukaan korkovähennysrajoitusta ei ole mahdollista tarkastella koko konsernin tasolla. Tämä johtaa siihen, että erilaisia yrityksiä kohdellaan eri tavoin. Direktiivi kuitenkin mahdollistaisi korkovähennysrajoituksen tarkastelun konsernitasolla, ja tämän tulisi olla mahdollista myös jatkossa.

Tasevapautussäännös säilytettävä

Nykyiseen etuyhteyslainoja koskevaan korkovähennysrajoitukseen sisältyy tasevapautussäännös, josta ollaan luopumassa erityisesti rahastoihin liittyvien tulkintaongelmien vuoksi. Tulkintaongelmat tulee näkemyksemme mukaan korjata muulla tavoin kuin yritysten kustannuksia lisäävän lainsäädännön keinoin.

Voimablogi

Paikallishaastattelu

Tiedotteet

Lausunnot

Vuosiseminaari