Paikallisvoima julkaisee eduskuntavaalien alla eri puolueiden ehdokkaiden haastatteluita nettisivuillaan. Sarjan kahdeksannessa osassa kysymyksiin vastaa Eero Lehti (Kokoomus).
Eero Lehti on kolmannen kauden kansanedustaja ja talousvaliokunnan ja tarkastusvaliokunnan jäsen. Hän on Keravan Energian hallituksen puheenjohtaja.
1. Mikä on mielestäsi suurin ongelma Suomen energiapolitiikassa tällä hetkellä?
Järkevän politiikan toteuttaminen ja ylilyöntien välttäminen.
2. Nimeä yksi konkreettinen energiapoliittinen tavoite, jota haluat henkilökohtaisesti ajaa tulevalla vaalikaudella.
Lainsäätäjän eli eduskunnan paremman substanssin aikaansaaminen.
3. Mitkä ovat puolueesi energiapolitiikan tärkeimmät tavoitteet tulevaan hallitusohjelmaan?
Suomen tavoitteessa pysyminen ja osaamisen lisääminen palveluissa ja tuotteissa sekä niiden tekeminen vientituotteiksi.
4. Pitäisikö Suomen energiantuotantopalettia muuttaa seuraavan 10 vuoden aikana, ja jos kyllä, miten?
Oma tuotanto pitää nostaa huoltovarmuuden edellyttämälle tasolle, emmekä saa olla riippuvaisia nykyisessä määrin sähköenergian tuonnista. Tiekartan laatiminen energialähteiden, etenkin uusiutuvien osuuden kasvattamiseksi.
5. Viime vuosina noin neljännes Suomen sähköstä on tuotu ulkomailta. Tulisiko Suomen sähköomavaraisuutta nostaa, ja jos kyllä, miten?
Omavaraisuuden ylittävää tuotantoa kannattaisi tavoitella. Sähkö on myös ydinvoimalla tuotettuna Suomessa turvallista, ja sen vienti olisi mahdollista. Tuontisähkö on todennäköisesti Venäjällä tehty heikommin turvajärjestelyin kuin Suomessa tuotettu. Venäjällä tuotetun sähkön riskit ulottuvat Suomeenkin.
6. Mikä rooli puun poltolla on energiantuotannossa tulevaisuudessa?
Kannot ja muu hakkuujäte ja mekaanisessa tai kemiallisessa tuotannossa syntyvä puuperäinen aines voidaan käyttää energian tuotannossa, mutta laajamittaista puun polttoa hiukkaspäästöjen johdosta on harkittava huolellisesti. Kotitalouksille on annettava valistusta siitä, kuinka puusaunoja ym. on vähitellen muokattava vähemmän hiukkaspäästöjä aiheuttaviksi.
7. Mikä rooli ydinvoimalla on energiantuotannossa tulevaisuudessa?
Ydinvoimalla tulee olemaan uusiutumis- ja saasteettomuusnäkökohtien vuoksi nykyistä merkittävämpi rooli.
8. Tarvitaanko energiantuotantoon päästökaupan lisäksi muita ohjauskeinoja (esim. tuet, verot, polttoainekiellot)?
Tarvitaan valistusta, verotusta, investointitukia ja uusia innovaatioita, ennen kaikkea uusiutuvan energian tuotannoksi kuten maalämpö, aurinko, aaltovoima, tuulivoima ja lämpöpumput.
9. Nimeä yksi ala, jonka pitäisi olla tärkeysjärjestyksen kärjessä päästövähennysten tavoittelussa tulevalla vaalikaudella.
Lämmitys, joka voidaan nykyteknologialla kannattavasti tuottaa maalämmöllä.
10. Millä keinoilla päästövähennyksiä pitäisi edellä mainitsemallasi alalla tavoitella?
Maalämmön osalta olisi pohdittava myös alueellista maalämpöä, jota jaettaisiin kaukolämmön avulla. Liikenteessä tulisi tukea sähköautovaihtoehdon nopeaa yleistymistä.
11. Miten uskot ilmastotoimien vaikuttavan yhteiskuntaan seuraavien 10–20 vuoden aikana (esim. työpaikat, liikkuminen ja matkustaminen, elintaso)?
Ilmastotalkoisiin osallistuminen kansantalouden tasolla heikentää talouskasvua 1 prosenttiyksiköllä vuodessa, mutta Suomen osaaminen on muutettavissa varsin usein myös liiketoiminnaksi niin kotimaassa kuin ulkomailla.
12. Mikä on Suomen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa globaalisti?
Nopean omaksujan ja teknologian kehittäjän soveltamisen avulla Suomella voi olla uusi toimiala, jossa saavutamme kansainvälisesti merkittäviä taloudellisia hyötyjä. Suomen omat päästöt ovat promille globaaleista päästöistä. Vain edellä mainitulla tavalla voimme vaikuttaa ilmaston muutokseen.
Voit lukea sarjan muut haastattelut täältä.