Paikallisvoima julkaisee eduskuntavaalien alla eri puolueiden ehdokkaiden haastatteluita nettisivuillaan. Sarjan neljännessä osassa kysymyksiin vastaa Hanna Sarkkinen (Vas).
Hanna Sarkkinen on ensimmäisen kauden kansanedustaja, talousvaliokunnan jäsen ja Vasemmistoliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja.
1. Mikä on mielestäsi suurin ongelma Suomen energiapolitiikassa tällä hetkellä?
Suomen kokonaispäästöt ovat edelleen aivan liian korkealla tasolla, vaikka paljon hyvää kehitystä on ollut. Erityisesti lämmöntuotannon päästöt ovat liian korkeat sekä liikenteen energiakäytön päästöt.
2. Nimeä yksi konkreettinen energiapoliittinen tavoite, jota haluat henkilökohtaisesti ajaa tulevalla vaalikaudella.
Haluaisin, että vanhojen asunto-osakeyhtiöiden energiaremontteja (eli energiatehokkuutta lisääviä tai hajautettua energiantuotantoa luovia hankkeita) tuettaisiin, esimerkiksi ottamalla ne kotitalousvähennyksen piiriin tai antamalla niille investointitukea.
3. Mitkä ovat puolueesi energiapolitiikan tärkeimmät tavoitteet tulevaan hallitusohjelmaan?
Päästöjen vähentäminen oikeudenmukaisella tavalla, eli päästövähennyksistä aiheutuvia kustannuksia pitää kompensoida pienituloisille verotuksella, avustuksilla tai sosiaaliturvalla. Oikeudenmukainen siirtymä edellyttää myös muutostukea työntekijöille ja yrityksille suurten muutosten keskellä.
4. Pitäisikö Suomen energiantuotantopalettia muuttaa seuraavan 10 vuoden aikana, ja jos kyllä, miten?
Pitää lopettaa hiilen poltto, vähentää radikaalisti turpeen energiankäyttöä sekä lisätä puhdasta uusiutuvaa energiaa kuten tuulivoimaa, aurinkoenergiaa ja geotermista energiaa. Myös kestävässä bioenergiassa on jonkin verran lisäyspotentiaalia.
5. Viime vuosina noin neljännes Suomen sähköstä on tuotu ulkomailta. Tulisiko Suomen sähköomavaraisuutta nostaa, ja jos kyllä, miten?
Sähköomavaraisuuden parantamiseen tulee pyrkiä, mutta koska olemme osa pohjoismaisia sähkömarkkinoita, ei sähkön täysi omavaraisuus ole itseisarvo.
6. Mikä rooli puun poltolla on energiantuotannossa tulevaisuudessa?
Puun poltolla on varmasti tulevaisuudessakin rooli energiantuotannossa, mutta puun energiakäyttö täytyy sovittaa hiilinielujen ja luonnon monimuotoisuuden asettamiin reunaehtoihin. Ilmaston kannalta puuta ei kannata hakata poltettavaksi, mutta sivuvirtojen energiakäyttö on järkevää.
7. Mikä rooli ydinvoimalla on energiantuotannossa tulevaisuudessa?
Ydinvoima on ongelmallinen energiantuotantomuoto, mutta koska tarve ajaa hiilipäästöt nopeasti alas on polttavampi kysymys, tulee ydinvoima olemaan vielä lähivuosikymmeninä osa Suomen energiapalettia. Emme näe tarvetta uusille ydinvoimaloille, mutta olemassa olevat voivat jatkaa toimintaansa.
8. Tarvitaanko energiantuotantoon päästökaupan lisäksi muita ohjauskeinoja (esim. tuet, verot, polttoainekiellot)?
Todennäköisesti tarvitaan, sillä päästökauppa ei hinnoittele hiilipäästöjä tarpeeksi ylös. Hiilellä pitää olla kunnollinen hinta, jotta investoinnit ja tuotanto ohjautuu vähäpäästöiseen energiaan. Tukia tarvitaan lähinnä uusille ratkaisuille, niiden kehittymisen turvaamiseksi. Polttoainekieltoja tarvitaan lopulta, jos hiilen hinnoittelu ei lopeta fossiilisten polttoa. Parasta olisi kuitenkin lopettaa fossiilisten käyttö hintaohjauksella.
9. Nimeä yksi ala, jonka pitäisi olla tärkeysjärjestyksen kärjessä päästövähennysten tavoittelussa tulevalla vaalikaudella.
Liikenne. Sähköntuotannossa on jo tapahtunut ja tapahtuu hyvää kehitystä, mutta liikenne on vaikea pala. Liikenteen muutokseen tarvitaan kokonaisvaltaista näkemystä liikennejärjestelmästä, kaavoituksesta, tarvittavista investoinneista, verotuksesta ja kuluttajakäyttäytymisestä. Lisäksi pitää tehdä suunnitelma siitä, miten liikennettä ohjataan vähäpäästöiseksi sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti.
10. Millä keinoilla päästövähennyksiä pitäisi edellä mainitsemallasi alalla tavoitella?
Liikennesuoritteen vähentäminen (kaavoitus, joukkoliikenne, digipalvelut ja etätyö)
Biopolttoaineet (erityisesti raskaassa liikenteessä)
Verotus (lentovero, autoveron ja ajoneuvoveron päästöohjaus, työmatkaliikenteen etuudet, sähköautojen ja kaasuautojen veroedut)
Investoinnit (raideinvestoinnit, sähköautojen latausinfra)
11. Miten uskot ilmastotoimien vaikuttavan yhteiskuntaan seuraavien 10–20 vuoden aikana (esim. työpaikat, liikkuminen ja matkustaminen, elintaso)?
Ilmastokestävän yhteiskunnan rakentaminen on suuri työmaa, paljon pitää muuttua ja se synnyttää uutta työtä. Ilmasto- ja ympäristöviisaat ratkaisut ovat suomalaisille yrityksille myös iso vientimahdollisuus.
Matkustaminen ja liikkuminen tulee muuttumaan, lentoliikenteen on vähennyttävä ja raideliikenteen uusi renessanssi on edessä. Autokanta muuttuu vähäpäästöisemmäksi, ainakin kun tullaan 2030-luvulle.
Elämäntapa muuttuu niin, että aineellisen kulutuksen ja turhan tavaran kulutuksesta siirrytään nauttimaan enemmän elämyksistä, palveluista, kulttuurista ja hyvinvoinnista.
12. Mikä on Suomen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa globaalisti?
Suomen pitää tehdä oma osansa päästöjen vähennyksistä. Suomella jos jollain maalla on hyvät tekniset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset edellytykset rakentaa ilmastokestävä yhteiskunta. Kuitenkin Suomellä voi olla kokoaan isompi vaikutus ilmastonmuutoksen torjunnassa näyttämällä esimerkkiä, sekä kehittämällä ratkaisuja koko maailman käyttöön.
Voit lukea sarjan muut haastattelut täältä.