Pelloilta polttoaineeksi

Kestävästi tuotetusta biokaasusta haetaan apua muun muassa liikenteen päästöjen vähentämiseen. Mikkelin Haukivuorella avattiin keväällä biokaasujalostamo, jossa myös maatalouden jätteet saadaan hyötykäyttöön.

Prosessi on yksinkertainen: Eloperäistä ainetta kuten lantaa suljetaan ilmatiiviiseen astiaan, ja mikrobit pitävät huolen lopusta.  Putken toisesta päästä tulee ulos metaanista koostuvaa kaasua, jota voidaan jalostaa vaikka liikennepolttoaineeksi.

Prosessi on myös erittäin ajankohtainen. Biokaasun tuotannosta haetaan ratkaisuja ilmasto- ja ympäristöongelmiin, jotka ovat korkealla sekä Suomen että EU:n poliittisella listalla. Biokaasun tuotannossa maatalouden jätteet otetaan uudelleen käyttöön, ilmaan vapautuvan metaanin määrää saadaan pienennettyä, ja sivutuotteena syntyvä ravinteikas käsittelyjäänne voidaan käyttää edelleen lannoitteena. Menetelmä toteuttaa kiertotalouden periaatteita ja avustaa päästövähennysten saavuttamisessa, sillä biokaasuautojen pakokaasut sisältävät 20–25 prosenttia vähemmän hiilidioksidia kuin bensiinillä ajettaessa.

Paikallisvoima ry:n jäsenyhtiö Etelä-Savon Energia on yksi niistä yrityksistä, jotka ovat tunnistaneet biokaasun tuotannon edut ja haluavat päästä hyötymään niistä. Etelä-Savon Energian ja 14 paikallisen maanviljelijän omistama biojalostamo aloitti toimintansa alkuvuonna. Jalostamo valmistaa biojakeisen biokaasun lisäksi myös luomulannoitteita.

”Olemme hakeneet monta vuotta strategisesti uusia tukijalkoja bisnekseen”, kertoo Etelä-Savon Energian toimitusjohtaja Erkki Karppanen.

”Biokaasu on sellainen.”

Norminpurku ei näy

Yritysten ja kuluttajien kiinnostuksesta huolimatta biokaasun käyttö on Suomessa vielä lapsenkengissä. Esimerkiksi Ruotsissa tuotettiin biokaasua vuonna 2015 lähes kuusinkertaisesti Suomeen verrattuna. Naapurissa yli 60 prosenttia tuotetusta biokaasusta jalostetaan ja käytetään liikennepolttoaineena noin 50 000 kaasuautossa.

Erkki Karppasen mielestä biokaasun kasvun keskeinen ongelma Suomessa on luvitus. Hallituksen norminpurkutalkoot eivät Karppasen mukaan näy yritysten arjessa juurikaan.

”Tänä keväänä avatun jalostaman luvitusprosessissa meni monta vuotta. Jokaisen vaiheen jälkeen tarvittiin lisäselvityksiä ja vielä lisää papereita. Meidän tapauksessamme kukaan ei edes valittanut hallinto-oikeuteen, mikä helpotti asioita selvästi.”

Karppanen korostaa, että yritykset voivat toki vaikuttaa hankkeen sujuvuuteen viestimällä mahdollisimman paljon paikallisille asukkaille. Jos asukkaat eivät ymmärrä kunnolla, miksi biokaasuvoimala rakennetaan ja miten se vaikuttaa alueeseen, ennakkoluulot ja pelot ottavat helposti vallan.

”Meillä Mikkelissä moni pelkäsi esimerkiksi liikenteen lisääntymistä, vaikka jalostamolle kulkee vain yksi raskas ajoneuvo päivässä. Jotkut olivat huolissaan siitä, että voiko laitos räjähtää niin että lannoitetta lentää ympäri kylää. Nämä ovat aivan ymmärrettäviä kysymyksiä, joihin täytyy vastata. Keskustelua täytyy käydä.”

Karppasen mukaan ympäristöarvot ovat selkeästi entistä tärkeämmät Etelä-Savon Energian asiakkaiden keskuudessa, minkä takia myös yritys haluaa pitää niitä esillä. Biokaasujalostamokin on otettu hyvillä mielin vastaan, kun sen hyödyistä päästiin perille.

”Toiminnan käynnistymisen jälkeen en ole kuullut mitään valituksia.”