Sähköenergian hinta on liian alhaalla, ei kannata investoida, tuet ovat sotkeneet markkinat ja teho uhkaa loppua. Tämän virren kaikki osaavat. Mutta otetaan asiaan vähän uutta näkökulmaa.
Parhaillaan säädetään uutta uusiutuvan energian tukijärjestelmää. Edellinen harjoitus (tuulivoiman syöttötariffi) meni kauniisti sanottuna vihkoon. Miljardilaskua maksetaan vuosittain vielä toistakymmentä vuotta. Oppirahat pitäisi olla maksettu, mutta virheitä meinaa tulla myös tällä kierroksella.
Rakenteilla olevan uuden mallin suurin synti on, että se ei ole teknologianeutraali, vaikka juhlapuheissa muuta väitetään. Lainsäätäjän kannalta pitäisi olla ideaalitilanne, että uusiutuvaa sähköenergiatuotantoa syntyy veronmaksajien kannalta mahdollisimman halvalla. Näin ei nyt tunnu olevan, sillä vesivoima ei ole kelpaamassa uusiutuvaksi.
Etenkään pienvesivoiman investoinnit eivät kannata nykyisessä markkinatilanteessa. Soveltuvia investointikohteita olisi kuitenkin valmiina. Vaikka kohteita ei ole kappalemääräisesti niin paljon kuin tuulivoimakohteita, se ei ole peruste jättää (pien)vesivoimaa kategorisesti ulos.
Ruotsissa uusiutuvan sähkön sertifikaatteja saa olemassa olevan vesivoiman tehonkorotuksistakin. Näin asian pitäisi olla myös Suomessa. Soveltuvia tehonkorotuskohteita meillä olisi ainakin kymmeniä, jopa yli sata. Ei tehonkorotuksella tehty uusiutuva sähkö ole sen huonompaa kuin muukaan uusiutuva sähkö. Ylipäätään kokonaan uuden voimalaitoksen vaatimus on susi jo syntyessään. Mikä on uusi voimalaitos? Jos vanha puretaan ja uusi rakennetaan samalle paikalle? Jos paikkaa muutetaan yksi metri, kymmenen metriä, sata metriä, missä menee raja?
Sähkövero pois ja verkkopalvelumaksut kiinteiksi
Sähkön matalan markkinahinnan aiheuttamiin tehopulahaasteisiin löytyy ratkaisu yllättävästi siitä, että markkinahinta ei olisi niin matala. Markkinahinta ei ole matala, jos halvalle sähkölle löydetään sopivaa käyttöä. Mutta tällä hetkellä vallitseva matala markkinahinta ei näy etenkään kotitalouksille tarpeeksi paljon.
Kuluttajan sähkön hinnasta 1/3 muodostuu sähköenergiasta, 1/3 verkkopalvelusta eli siirrosta ja 1/3 on veroa. Jos kuluttaja ostaa sähköenergian tuntisopimuksella ja sähköenergian hinta laskee nollaan, kuluttajan maksaman sähkön hinta laskee vain kolmanneksella. Halpaan sähköenergiaan ei kannata reagoida. Se ei houkuttele tarpeeksi. Todella kalliiseen hintaan kannattaa reagoida. Jos sähköenergian hinta kymmenkertaistuu, niin kuluttajan maksama kokonaishinta yli kolminkertaistuu.
Kuluttajan verkosta ottaman eli siirretyn energian määrällä ei ole juuri merkitystä sähköverkon kustannusten kannalta. Verkkopalvelun kustannukset ovat kiinteitä. Kustannusvastaava tapa olisi periä verkkopalvelusta pelkkää tehotarpeeseen eli sulakekokoon perustuvaa kiinteää perusmaksua. Kuluttaja maksaisi siitä, että siirtoyhteys on olemassa ja että se ylläpidetään. Käytöstä ei tarvitsisi maksaa. Tätä voi verrata laajakaistaan.
Nyt sähkövero ja verkkopalvelumaksut ohjaavat kulutuskäyttäytymistä väärin. Korjausliikkeenä voitaisiin ottaa sähkövero pois ja muuttaa verkkopalvelumaksut kiinteiksi. Halpa sähköenergia olisi halpaa myös kotitalousasiakkaan kokonaislaskun kannalta. Sähkölle tulisi kysyntää ja sopivia käyttökohteita löytyisi paljon.
Etenkin lämmityskäytössä halvan sähkön hyödyntäminen olisi helppoa ja fiksua. Kun sähkö tuotettaisiin CO2-vapaasti uusiutuvilla ja ydinvoimalla, koko maapallo kiittäisi. Halvan sähkön tapauksessa ei kannattaisi polttaa puuta vaan käyttää sähköä. Samalla vähenisivät pienhiukkaspäästöt, jotka ovat hälyttävässä kasvussa.
Lisää käyttöä halvalle sähkölle
Sähköveron poistaminen voi olla harhainen kuvitelma. Vaihtoehtona toimisi prosentuaalinen vero sähkönenergian tuntikohtaisesta pörssihinnasta. Kalliista sähköstä tehtäisiin siis entistä kalliimpaa, mikä motivoisi leikkaamaan kysyntähuippujen aikaista kulutusta. On väitetty, että tällaisessa mallissa sähköverotuoton ennustettavuus kärsisi. Ehkä tuntitasolla niin olisi, mutta ei vuositasolla.
Sähköveron merkittävä keventäminen samassa yhteydessä olisi perusteltua. Jos sähkö tuotetaan ilman hiilidioksidipäästöjä, miksi pitäisi verottaa ja samalla vähentää sähkön käyttöä, kun se hyödyttää myös ympäristöä? Sähköautot ovat hyvästä, eikö myös sähkölämmitys voisi olla sitä?
Kun halvalle sähkölle saataisiin lisää käyttöä, sen hinta ei laskisi edes yksittäisinä tunteina tolkuttoman alas. Markkinahinnan kohoaminen edesauttaisi uusien voimalaitosten rakentamista ja helpottaisi tehopulaongelmaa. Jos uusiutuvan energian tukijärjestelmät pysyvät samalla aidosti teknologianeutraaleina ja mittakaavaltaan maltillisina, sähkömarkkinoille olisi mahdollista palauttaa tasapainoinen tilanne.
Tero Karhumäki
Toimitusjohtaja, Kuoreveden Sähkö Oy
Paikallisvoiman hallituksen jäsen