Valtiovarainministeriö julkaisi 14.10. luonnoksen hallituksen esitykseksi eduskunnalle elinkeinotulon ja yhteisöjen varojenjaon verotusta koskevien säännösten muuttamisesta. Tällä lausunnolla Paikallisvoima ry haluaa saattaa valtiovarainministeriön tietoon, että luonnoksen pitkäaikaisiin investointeihin kohdistuvilla poistoaikojen muutoksilla olisi merkittäviä haitallisia vaikutuksia paikallisiin energiayhtiöihin. Erityisesti muutos vaikeuttaisi yhtiöiden investointimahdollisuuksia ja sitä kautta heikentäisi alueiden työllisyysnäkymiä. Lisäksi uhkana on sähkön siirtohinnan nousu ja toimijoiden eriarvoinen kohtelu. Paikallisvoima ry vastustaa muutoksen käyttöönottoa.
Poistomuutos uhkaa vähentää energia-alan investointeja
Energiasektori on vuodesta toiseen ollut yksi Suomeen eniten investoiva teollisuudenala. Lisäksi energiasektori on teollisuudenaloista kaikkein pääomavaltaisin. Koska tehdyt investoinnit ovat poikkeuksellisen pitkä-ikäisiä, niihin sitoutuu vuosikymmeniksi huomattavia summia pääomaa. Valtiovalta on myös kohdistanut energiasektorille poikkeuksellisen paljon vaatimuksia investoida seuraavien vuosikymmenien aikana - tästä hyviä esimerkkejä ovat uusiutuvan energian tavoitteet ja vaatimus sähköverkon toimitusvarmuuden parantamisesta.
Luonnoksessa pitkäaikaisten investointien poistoja ehdotetaan muutettaviksi verotuksessa hyödykekohtaisiksi. Verotuksessa vähennettävä poisto määräytyisi taloudellisen käyttöiän perusteella. Pitkäaikaisena investointina pidettäisiin irtainta käyttöomaisuutta, jonka taloudellinen käyttöikä on vähintään kymmenen vuotta. Toteutuessaan esitys siis koskisi myös energiayhtiöiden tekemiä investointeja, joiden taloudellinen käyttöikä on lähes poikkeuksetta useita kymmeniä vuosia. Tällaiset hyödykkeet käsiteltäisiin menojäännöksestä erillään ja poistettaisiin hyödykekohtaisesti. Hankintameno jaettaisiin vähennettäväksi yhtä suurina vuotuisina poistoina taloudelliselle käyttöajalle ja taloudellinen käyttöikä tulisi ratkaistavaksi tapauskohtaisesti. Esitys pakottaisi verkkoyhtiöt ottamaan kirjanpidossa lähtökohdaksi sähköverkon todennäköisen taloudellisen käyttöajan.
Esitetty poistojärjestelmän muutos vaarantaisi suunnitellut investoinnit nykyisten investointilaskelmien romuttumisen kautta. Investointien piirissä jo tehdyt sopimukset ovat perustuneet nykyiseen lakiin. Hitaampi poistaminen aiheuttaisi kannattavuuden heikentymistä ja esimerkiksi sovittujen leasing-sopimusten osalta johtaisi rahoituksen hinnan muutokseen. Pahimmissa tapauksissa muutos voisi johtaa olemassa olevien rahoitussopimusten raukeamiseen kesken investointityön.
Luonnoksen perusteluissa poistojärjestelmän muutokselle todetaan, että
â€Arviota yritysten lukumäärästä, joita ehdotus koskisi, ei voida tietopuutteiden takia esittää. Voidaan kuitenkin arvioida, että vaikutukset kohdistuisivat pitkäikäisiä ja arvoltaan merkittäviä infrastruktuuri-investointeja ja muita investointeja tekeville toimijoille, joita on suhteellisen vähän.†(s. 69)
Kyseinen arvio antaa virheellisen kuvan esitetyn muutosten vaikutuksista, koska toimijoiden lukumäärän suhteellisesta vähäisyydestä huolimatta vaikutuspiirissä olevien investointien kokonaisosuus koko Suomen kokonaisinvestointimäärästä on yritysten lukumäärää huomattavasti suurempi. Näin ollen esitetyn muutoksen vaikutukset investointien kokonaismäärään ovat myös merkittävät. Kyseisten pitkäikäisten investointien vähentymisen kokonaisvaikutusta tulisi tarkastella investointien kokonaismäärän vähentymisen kautta, ei muutoksen vaikutuspiirissä olevien yritysten lukumäärän kautta.
Lisäksi luonnoksessa myönnetään avoimesti, että â€poistojärjestelmän muutoksen arvioidaan jossain määrin vähentävän pitkäikäisiä investointeja tai siirtävän niitä myöhemmäksi†(s.69). Paikallisvoima haluaa muistuttaa, että hallituksen verouudistusten yhtenä päätarkoituksena on ollut investointien lisääminen. Yhteisöveroalennuksen toteutuksen yksi kirjattu päätavoite on parantaa yritysten investointimahdollisuuksia. Tämän hetkisessä taloudellisessa laskusuhdanteessa investointeja tulisi pikemminkin edistää kuin haitata esitetyn kaltaisilla muutoksilla.
Ehdotettu malli ei tule myöskään kasvattamaan valtion verokertymää. Ehdotetut yhtä suuret vuotuiset poistot vain aikaistaisivat verojen maksun ajankohtaa: investoinnin tehtyään yhtiöt maksaisivat aluksi enemmän veroa ja myöhemmin vähemmän verrattuna nykyiseen malliin. Valtio saa siis veronsa molemmissa vaihtoehdoissa. Sen sijaan energiayhtiöille poistokäytännön muutos merkitsisi entisestään kireämpää taloudellista tilannetta investointien jälkeen, jolloin kassatilanne on luonnollisesti muutenkin tavallista heikompi.
Energiayhtiöiden suuren investointitarpeen ja investointien kansantaloudellisen merkityksen takia Paikallisvoima ry ehdottaa, että energiayhtiöiden investoinnit rajataan pois muutoksen piiristä, mikäli muutos tehdään. Energiayhtiöiden osalta noudatettaisiin siis nykyistä EVL:n 30 §:n menojäännöspoistojärjestelmää.
Muutos synnyttäisi paineen korottaa sähkön siirtohintaa
1.9. astui voimaan uudistunut sähkömarkkinalaki, jossa asetetaan sähköverkkoyhtiöille mittavat velvoitteet parantaa sähkönjakelun toimitusvarmuutta. Tästä johtuen monet sähköverkkoyhtiöt tulevat lähivuosina velkaantumaan ennennäkemättömästi. Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän vaikutusarvioinnin mukaan valtakunnallinen kokonaisinvestointitarve sähköverkkojen kehittämiseksi on yli 4 miljardia euroa seuraavan 15 vuoden aikana. Nykyinen menojäännöspoistojärjestelmä mahdollistaa joustavamman toiminnan suunnittelun kuin luonnoksessa esitelty malli. Tarve toiminnan joustavalle suunnittelulle korostuu erityisesti sähköverkkoyhtiöiden kohdalla, joille on sälytetty edellä mainittu valtava investointipakko seuraaville 15 vuodelle.
Muutos asettaisi yhtiöille entistäkin suuremman lainatarpeen investointien alkuvaiheessa kasvavien verojen aiheuttaman kassavirran heikkenemisen vuoksi. Korkokulujen kasvun kattamiseen yhtiöillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin siirtää lisäkustannus asiakkaiden maksettavaksi korkeampina siirtohintoina, mikäli se on yhtiöille sähköverkkoregulaation näkökulmasta mahdollista. Sähkön siirtohintojen korotukset romuttaisivat entisestään Suomen talouden kilpailukykyä ja erityisesti energiaintensiivisen teollisuuden menestymismahdollisuuksia.
Laissa säädettävä vähintään riittävästä siirtymäajasta
Jos poistosäännöksiin tehdään valtiovarainministeriön esittämä muutos, on Paikallisvoiman näkemyksen mukaan laissa säädettävä myös riittävästä siirtymäajasta. Luonnoksen mukaan pitkäaikaisten hyödykkeiden poistosäännöksiä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa ja säännöksiä sovellettaisiin niihin hyödykkeisiin, jotka on otettu käyttöön verovuonna 2014 tai sen jälkeen.
Esitetty muutos sotii ennakoitavuuden periaatetta vastaan, sillä investointisopimuksia tehtäessä tulisi voida luottaa, että takautuvasti vaikuttavia lakeja ei tehdä. Poistoajan muutos ei saisi vaikuttaa jo tehtyihin sopimuksiin. Esitetyn kaltaisena muutos koskisi jo vuosia sitten tehtyjä päätöksiä, sillä energia-alan investointien suunnitteluperiodit ovat mm. investointien suuruudesta ja luvituksen hitaudesta johtuen hyvin pitkiä. Energiayhtiöt ovat perustaneet taloudellisen suunnittelunsa ja investointipäätöksensä nykyiselle poistokäytännölle. Tällä hetkellä keskeneräiset hankkeet joutuisivat uuden poistokäytännön piiriin, mikä mahdollisesti romuttaisi verkkoyhtiöiden talouden äkillisesti vuoden 2014 alusta.
Vaihtoehtona energiayhtiöiden investointien rajaamiselle pois poistokäytännön muutoksen piiristä Paikallisvoima ry esittää, että uusia säännöksiä sovellettaisiin vasta vuonna 2020 käyttöön otettuihin energiayhtiöiden investointeihin.
Tapauskohtainen tulkinnanvaraisuus heikentäisi toimijoiden oikeusturvaa
Esityksen mukaan “taloudellinen käyttöikä tulisi ratkaistavaksi tapauskohtaisestiâ€. Tapauskohtaisuus uhkaa johtaa toimijoiden eriarvoiseen kohteluun, sillä taloudellisen käyttöiän tulkinta jäisi siis veroviranomaisille. Paikallisvoima ry vaatii kyseistä kohtaa täsmennettäväksi hallituksen esitykseen. Muutoksen kohteena olevien toimijoiden tulee tietää linjaus taloudellisesta käyttöiästä lakimuutoksen tullessa voimaan.
Yhteenveto:
1. Pitkäaikaisiin investointeihin kohdistuvaa poistoaikojen muutosta ei tule ottaa käyttöön.
2. Jos muutos kuitenkin tehdään, energiayhtiöiden investoinnit tulisi rajata pois poistojärjestelmän muutoksen piiristä.
3. Vaihtoehtoisesti energiayhtiöiden investoinneille olisi säädettävä siirtymäaika vuoteen 2020 asti.
4. Tapauskohtaista taloudellisen käyttöiän ratkaisemista on täsmennettävä.
Kunnioittaen,
Juha Lindholm
Paikallisvoima ry:n puheenjohtaja